Junkkarikämpän historiaa
Välittömästi talvisodan päätyttyä Simpeleellä heräsi ajatus reserviupseerikerhon perustamisesta. Ajatus oli res.ltn. Toivo Saarisen. Kerhon perustamiskokous pidettiin 24.04.1941 ja syntyi Simpeleen Resrviupseerikerho (SimRu). Puheenjohtajaksi valittiin lääk.kapt. A.H Kaksonen ja hallitukseen Toivo Saarinen, J.V.Sumu ja A.Vuotila sekä varajäseniksi Uule Petäjä ja P.Virtanen. Kerhon toiminnan käynnistyminen kuitenkin viivästyi, koska kesällä alkoi jatkosota. Ensimmäisessä vuosikokouksessa 1943 todettiin mm. että kaksi kerhon jäsentä, J.V. Sumu ja E. Muukkonen olivat kaatuneet. Yhdeksi tärkeäksi tehtäväksi kerholle tuli tukea näiden ja muiden kaatuneiden omaisia sotilasarvoihin katsomatta.
Kaptn. Hugo Koskinen heitti vuonna 1952 ajatuksen oman kämpän rakentamisesta. Todettiin että haave oli mutta paikka ja rahaa puuttui. Kalterijääkäri Erik Johan Reinikainen (1889 – 1969) ehdotti, että kerho ostaisi hänen omistamansa maapaikan Koantaus- järven rannalta. Kaupan hinta kirjattiin 100 000 markan velkakirjana. Kun myyjän laatimasta velkakirjasta puuttui velan erääntymispäivä ja sitä kyseltiin, Reinikainen totesi: ”Maksuun palataan myöhemmin, kunhan näen, mitä saatte aikaan.”
Yhtyneitten Simpeleen tehtaan Ritakosken hirsinen myllytupa oli voimalan rakentamisen takia jäänyt vaille käyttöä ja tehdas lupasi sen kerholle purkupalkalla. Kun rakentamisen piti alkaa, todettiin että Reinikaiselta ostettu savusaunan niemi ei ollut yhtä hyvä rakennuspaikka kuin viereinen kumpu. Tehtaalta vuokrattiin alue lisämaaksi. Kirvesmies Arvi Kokkonen urakoi kämpän pohjan ja rungon. Heti alkuvaiheessa ja jatkossa kerhon jäsenten talkoopanos oli mittava. Tarvittavaa rahaa saatiin eri tempauksilla, mm. myymällä ”Junkkarikämpän tikettejä” eli tavallaan osakkeita jäsenille. Tässä yhteydessä piti nopeasti keksiä omalle paikalle nimi ja sen keksi Ukko Könni, joka oli kuullut eräästä itsenäisyyden ajan alun upseerikurssista, joka oli nimetty Fanjunkkersseiksi vanhan sotilastermin mukaan.
Ensimmäisiä tehtäviä hankkeessa oli rakentaa kämpälle tie. Kuitenkin jo sitä ennen kuljetettiin tavaraa talvella jäätä pitkin ja kesällä mm. muurauksiin tarvittavat tiilet veneillä Koantauksen yli.
Kämpän vihkiäiset pidettiin 22.09.1957. Näin oli saatu valmiiksi kerhon silloisen puheenjohtajan Ukko Könnin johdolla tehty mittava urakka. Reinikainen ja kerhon hallitus istuivat uuden kämpän takan äärellä ja Reinikainen tokaisi rahastonhoitajalle: ”Onko sulla se?” Arvattiin että kyse oli velkakirjasta. Kun se annettiin Reinikaiselle hän luki sen ja mitään sanomatta heitti liekkeihin. Kerhon edustajat nousivat ja tekivät kunniaa sisäpalveluohjesäännön mukaisesti. Velka oli kuitattu.
Jo vuosina 1959-1960 tehtiin uusi projekti, kun rakennettiin Reinikaisen ostamaan Iivanansaareen hänelle vuoden aikana liiankin tutuksi Spalernajan vankisellin tarkka kopio hautakammioksi odottamaan tulevaa asukkiaan. Reinikainen kuoli vuonna 1969 ja hänen tuhkauurnansa soudettiin saaren mauseleumiin noin 600 saattajan paikalla ollessa. Tarinan mukaan samalla saarella on myös isonvihan aikainen venäläisen upseerin hauta. Samalla saarella rinnan lepäävät venäläinen valloittajaupseeri ja suomalainen kalterijääkäri, jolla oli unelma itsenäisestä Suomesta, ja se unelma toteutua. Nyt he lepäävät rauhassa rinnakkain ja taisto on päättynyt.
Myöhemmin rakennettiin yhtyneiden vuokramaalle niemeen nykyinen sauna. Eri vaiheissa kämppää on kunnostettu, viimeisten vuosien aikana hyvin perusteellisesti: Lämpöeristykset joka puolelle, keittiö, WC alas ja ylös, vesijohto, viemäröinti, ulkoterassi, yläkerran nukkumistilat, saunojen remontit, uusi talousrakennus jne. Nämä kunnostukset ovat vaatineet tuhansia talkootunteja, ammattimiesten panosta ja runsaasti rahaa. Niinpä kämppä on saatu jälleen nykyajan vaatimusten mukaiseen ja hyvään kuntoon.
Kalterijääkäri Reinikainen tuki SimRun kämppähanketta, koska silloin ei reservin aliupseereilla ollut omaa yhdistystä Simpeleellä. Alusta alkaen talkoissa olivat mukana tasavertaisina myös aliupseerit ja jopa Parikkalan upseerit. Kun Simpeleen Reservialiupseerit (SimRau) perustettiin, he kilpailivat ja tekivät töitä upseerien kanssa ja käyttivät kämppää rinnan. Niinpä vuonna 1984 SimRu päätti samalla kun ostettiin vuokralla oleva alue ja lisämaita tehtaalta lahjoittaa puolet Junkkarikäpästä aliupseereille, nykyisille Simpeleen Reserviläisille (SimRes). Sen jälkeen molemmat yhdistykset ovat yhdessä omistaneet kiinteistön tasan samanarvoisina. Enää ei kenenkään tarvitse ajatella, että teemme töitä toisen yhdistyksen hyväksi. Kaikki tapahtuu nyt sovussa yhteiseksi hyväksi.
Vuonna 2004 suoritettu kämpän ja saunan remontti sekä talousrakennuksen teko toteutettiin Kärkileader-hankkeena. Ehtona kustannusten kattamiseen osittain EU:n Leader-rahoituksella oli se, että Junkkarikämppää ei käytetä pelkästään omaksi hyödyksi ja huviksi vaan että paikan tulee olla kaikkien yksityisten ja yhteisöiden käytettävissä. Saaduilla tuloilla katetaan jälkikäteen korjausten ja investointien kustannuksia. Vuokran säilyttäminen kohtuullisena ja kämpän tason kohentaminen erinomaiseksi onkin johtanut siihen, että paikalla on käyttöä lähes ympäri vuoden ja erityisesti kesällä ruuhkaksi asti. Talkootöitä riittää edelleen puunhankinnassa ja jatkuvissa pienemmissä kunnostuksissa. Yksi vakiintunut kämpän tarjoama palvelu jo vuosien ajan on ollut kaikille avoin viikoittainen avantouinti- ja saunailta.
